—
Raha-asiat voivat mennä solmuun monesta eri syystä. Takuusäätiössä näemme päivittäin laajan kirjon monimutkaisia taustasyitä talous- ja velkavaikeuksiin, mutta harvan niistä seuraukset ovat yhtä julmia kuin rahapelaamisen, kirjoittaa Takuusäätiön projektipäällikkö Aura Pylkkänen.
Keväällä 2022 lähdimme Takuusäätiössä valmistelemaan avustushakemusta uudelle kehittämishankkeelle, jonka avulla kehitetään rahapelaamisen vuoksi velkaantuneiden palveluvalikoimaa sekä -menetelmiä.
Kehittämistyön tarve kumpusi Takuusäätiön asiakastyön havainnoista: Velkalinjalla ja Kysy rahasta -chatissa neuvotuilla rahapelaajilla oli keskimäärin neljännes enemmän vakuudetonta velkaa, ja velkojen joukossa enemmän kulutus- ja pikaluottoja, yksityishenkilövelkoja sekä yhdistelylainoja kuin muilla neuvotuilla. Sosiaalisten rahoituspalvelujen puolella rahapelaajien osuus takaushakijoista oli kolminkertaistunut muutaman vuoden aikana. Yhä useamman hakijan kohdalla taloustilanteeseen nähden huomattava tai liiallinen rahapelaaminen jatkui edelleen tiliotteiden perusteella.
Intensiivisen valmistelutyön aikana löysin itseni useamman kerran jostakin innostuneisuuden ja turhautuneisuuden välimaastosta. Kun yritin perehtyä rahapelaamiseen kulttuurisena, sosiaalisena ja taloudellisena toimintana, kävi nopeasti selväksi, että tietoni tästä ilmiöstä olivat auttamattoman hatarat. Eteeni levittäytyi aivan toisenlainen kuva kuin vanhentuneet hokemat ja mielikuvat suomalaisista leppoisana lottokansana, joista osa nyt vain sattuu pelaamaan liikaa niillä markettien pelikoneilla. Opin, kuinka verkkoon siirtynyt rahapelaaminen hämärtää kokonaisnäkymää taloudellisesta tilanteesta, miten kuluttajaluottomainontaa on tehty aktiivisesti ja tietoisesti pelitarjonnan yhteydessä ja millaisia valtavia pelivelkoja on kertynyt erityisesti nettipelaajille. Kuinka rahapelaaminen on ajanut epätoivoisiin tekoihin, kuten petoksiin tai taloudelliseen väkivaltaan. Ja miten rahapelikulutus on keskittynyttä ja suuri osa tuotoista tulee hyvin pieneltä joukolta.
”Onkin välttämätöntä, että tunnustetaan, millaisen hinnan osa suomalaisista on joutunut pelaamisestaan maksamaan.”
Kun hankekumppanimme ongelmallisesti rahapelaavia ja heidän läheisiään vertaistuen avulla tukevassa Sosped-säätiössä totesivat, että talouteen liittyvät kysymykset ovat olleet heidän toiminnassaan eräänlainen kuollut kulma, aloin aavistella olevamme lähellä jotain merkittävää. Aloin hahmottaa, miten syvä ja nopea velkaantuminen on vain pieni, vaikkakin usein näkyvin osa taloudellisista haitoista. Silloin on helppo määritellä ihmisen tilannetta velkojen kautta ja lähteä ratkaisemaan velkaongelmaa. Sosped-säätiön Pelirajaton-toimintaan osallistuneiden kokemuksia kuunnellessani silmäni ovat toden teolla avautuneet sille, millä tavoin rahapelaaminen aiheuttaa poikkeuksellisen pitkäkestoisia ja vahingollisia vaikutuksia omaan talouteen. Rahan arvon ja roolin vääristyminen luo haitallisia ajatus- ja käytösmalleja, joista pois opettelu voi viedä vuosia. Samanaikaisesti rahaa on pakko käyttää arjen pyörittämiseksi. Toivon, että päästessämme kerryttämään syvällisempää ymmärrystä aiheesta, voimme kehittää uusia ja toimivia työkaluja taloudellisen toipumisen tueksi heille, jotka ovat näitä rahapelaamisesta aiheutuneita vakavia haittoja kohdanneet.
”Onkin välttämätöntä, että tunnustetaan, millaisen hinnan osa suomalaisista on joutunut pelaamisestaan maksamaan.”
Nyt, kun hanke on ollut käynnissä reilut puoli vuotta, on rahapelaaminen tulevan järjestelmämuutoksen vuoksi monella tapaa ajankohtaisempi ja politisoituneempi aihe kuin vuosiin. Uudistusta perustellaan haittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä sekä kanavointiasteen parantamisella. Jotta haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää, on ymmärrettävä mistä näissä haitoissa on tosiasiallisesti kyse. Sama pätee sen tunnistamiseen, millaisia sääntelykeinoja lisenssimalliin siirtymisellä tavoiteltava kanavoinnin parantuminen voi tuoda rahapelaavien kuluttajien suojaksi. Onkin välttämätöntä, että historiallista muutosta valmisteltaessa uskalletaan kohdata rahapelaamisesta aiheutuneista taloudellisista haitoista koostuva todellinen, raadollinen kuva ja tunnustetaan, millaisen hinnan osa suomalaisista on joutunut pelaamisestaan maksamaan.
Aura Pylkkänen
projektipäällikkö
Rahat pelissä -hanke
Takuusäätiö