—
Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja heikentääkseen hänen taloudellista itsenäisyyttään tai hyötyäkseen itse taloudellisesti. Myös rahapeliongelmaan voi liittyä taloudellista väkivaltaa, joka kohdistuu ongelmallisesti rahapelejä pelaavan henkilön läheisiin. Uudella videolla kuvataan ilmiön liittyviä tilanteita, jotka ovat saaneet mallia oikeasta elämästä.
Taloudellinen väkivalta on vaiettu ongelma ja tuntemattomampi kuin muut väkivallan muodot. Tyypillisesti taloudellinen väkivalta on parisuhteessa ilmenevä väkivallan muoto, mutta sitä voi esiintyä myös muissa lähisuhteissa, jolloin kohteena on esimerkiksi lapsi, vanhempi tai isovanhempi. Ongelmallisesti rahapelejä pelaava henkilö voi olla taloudellisen väkivallan tekijä, kun hän esimerkiksi varastaa rahapelaamiseen rahaa puolisoltaan, vanhemmaltaan tai muulta läheiseltään. Aina rahapelaajan läheinen ei kuitenkaan tunnista ilmiötä taloudelliseksi väkivallaksi.
”Rahapeliongelma näkyy aiempaa useammin asiakastyössämme, jossa autamme taloudellista väkivaltaa kokeneita”, hankesuunnittelija Hanna Nylén Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeesta kertoo. Taloudellinen väkivalta voi kohdistua esimerkiksi iäkkäämpään isovanhempaan tai vanhempaan, jonka lapsenlapsi tai lapsi on nimetty hänen edunvalvojakseen. Raha-asioita hoitavalla lapsella saattaa kuitenkin olla vakava rahapeliongelma, jolloin hän hankkii pelirahaa läheiseltään väärillä, jopa rikollisilla keinoilla.
Rahapeliongelman kanssa kamppaileva voi itse kokea vain lainaavansa väliaikaisesti rahaa läheiseltään, mutta todellisuudessa kyseessä on varkaus, kun rahaa viedään ilman lupaa, ei makseta takaisin ja asia salataan. Kyseessä on taloudellinen väkivalta.
Video avaa keskustelemaan sensitiivisestä aiheesta
Rahapelaaminen ja taloudellinen väkivalta -videossa kuvataan isän, pojan ja puolisoiden välistä taloudellista väkivaltaa, johon liittyy häpeää, syyllistämistä ja alistumista. Aikuinen poika pelaa ongelmallisesti rahapelejä ja lainaa taas kerran rahaa isältään, joka on joutunut jo poikansa takia itsekin kohtaamaan talousvaikeuksia. Vaimo huomaa palkkapäivänä, että puoliso on tyhjentänyt hänen tilinsä, mutta ei kerro lähimmillekään työkavereille mitään. Puolisot riitelevät rahasta iltapalapöydässä, mutta vaimo alistuu lopussa anteeksipyyntöön ja uskoo ongelmallisesti rahapelejä pelaavaa puolisoaan, ettei perheen sisäisestä salaisuudesta saa kertoa kenellekään.
”Halusimme tehdä videon, jossa sensitiivistä aihetta kuvataan arkielämän tilanteilla. Video jättää tarkoituksella tilanteet hieman avoimeksi ja toiveenamme onkin, että se saa ihmiset keskustelemaan aiheesta ja samalla purkamaan stigmaa”, Jenna Mäkelä Rahat pelissä -hankkeesta kertoo.
Video sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta sitä voi näyttää esimerkiksi aiheeseen liittyvissä koulutuksissa ja tilaisuuksissa. ”Hankkeemme on tehnyt useita videoita taloudellinen väkivalta -teemasta ja uusi rahapelaamisaiheinen video täydentää kiiteltyä videosarjaa ammattilaisten koulutuksen sisällöissä”, hanketyöntekijä Tita Yli-Kätkä Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeesta iloitsee.
Taloudelliset haitat ovat usein pitkäkestoisia
Taloudellisen väkivallan mahdollisuus on tärkeää ottaa puheeksi myös sosiaali- ja terveysammattilaisten työssä ja kertoa asiakkaalle hänen oikeuksistaan omaan rahaan. Joissakin tapauksissa taloudellisen väkivallan kokija, esimerkiksi rahapelaajan läheinen, saattaa itse velkaantua hänelle tärkeän ihmisen ongelmallisen käyttäytymisen takia. Ilmiöstä on kokemusta myös Sosped-säätiön rahapelaajien ja läheisten vertaistukipalveluissa: ”Jotkut rahapelaajien läheisistä ovat saattaneet itse velkaantua lainatessaan rahaa aikuisille lapsilleen, joilla on rahapeliongelma”, kokemusasiantuntija Päivi Tanninen Pelirajaton-toiminnasta kertoo.
Vaikka moni voi kokea olevansa avuksi lainatessaan rahaa ongelmallisesti pelaavalle läheiselleen, ei todellisuudessa näin olekaan, vaan lainaaja tekee rahapelaajalle karhunpalveluksen edistäessään olemassa olevaa ongelmaa tai riippuvuutta. ”Rahapelaamisesta johtuvat taloudelliset haitat ovat perheissä usein pitkäkestoisia, ja läheisen onkin tärkeää suojata oma taloutensa”, hankesuunnittelija Jenna Mäkelä Rahat pelissä -hankkeesta kuvaa.
Jos kohtaat taloudellista väkivaltaa ja rahapelihaittoja itse tai asiakastyössä, yksin ei kannata jäädä ja apua on onneksi saatavilla. Rahapeliongelmissa auttaa valtakunnallisesti ja maksutta puhelimitse sekä verkossa Peluuri. Rahapelaajien läheisille ja rahapelaajille tarjoaa vertaistukea Sosped-säätiön Pelirajaton-toiminta. Taloudelliseen väkivaltaan liittyvissä -asioissa voi ottaa yhteyttä Viola ry:n ja Vaasan ensi- ja turvakoti ry:n Taloudellinen väkivalta tutuksi hankkeeseen. Hanke on päättymässä kevään 2024 aikana.
Otetaan rohkeasti taloudellinen väkivalta puheeksi ja puretaan siihen liittyvää häpeää ja stigmaa.
Teresa Tenkanen, hankesuunnittelija, Rahat pelissä -hanke, Takuusäätiö
Lue lisää Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeen toiminnasta: www.taloudellinenvakivalta.fi
Katso video Taloudellinen väkivalta ja rahapelaaminen Takuusäätiön YouTube-kanavalta tai Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeen YouTube-kanavalta.Taloudellinen väkivalta -videon ovat tuottaneet Taloudellinen väkivalta tutuksi hanke (2021–2024), VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Vaasan ensi ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry sekä Takuusäätiön ja Sosped-säätiön Rahat pelissä -hanke (2023–2025) yhteistyössä Mielipajan kanssa.