—
Sosped-säätiön ja Takuusäätiön Rahat pelissä -hanke toteutti kyselyn ammattilaisille, jotka havaitsevat asiakastyössään rahapelaamista. Kyselyn perusteella ammattilaiset kohtaavat yhä syvempiä rahapelaamisesta aiheutuneita taloudellisia haittoja.
Sähköiseen kyselyyn vastasi 100 pääosin talous- ja velkaneuvonnassa, aikuissosiaalityössä ja rahapelihaittapuolella työskentelevää ammattilaista. Kyselyssä kartoitettiin sekä rahapelihaittojen tunnistamista ja esiintymistä että lisätiedon ja kehittämiskohteiden tarvetta.
Taloudelliset haitat ovat näkyvä osa rahapeliongelmaa
Rahapeliongelmaa ja siihen liittyviä haittoja pidetään usein marginaalijoukkoa koskettavana ongelmana. Kysely vahvistaa sen, mikä rahapelihaittakentälle on ollut selvää jo kauan. Kyseessä ei ole marginaaliongelma, ja ongelma näkyy laajalti eri palveluissa, jotka liittyvät sosiaalisiin haasteisiin, terveyteen ja talouteen. On siis elintärkeää, että rahapeliongelma, sen esiintyvyys ja vaikutukset tunnistetaan yhteiskunnallisesti, jotta palvelut ja niiden rakenteet vastaavat tarpeeseen.
Rahapelihaittojen tunnistamisessa on edelleen puutteita yhteiskunnallisella taidolla. Kyselyn positiivista antia kuitenkin oli, että osa ammattilaisista nosti vastauksissaan esiin ottavansa rahapelaamisen puheeksi asiakkaiden kanssa ja osaansa tunnistaa asiakkaan rahapeliongelman. Myös palvelu- ja hoitoonohjaus olemassa oleviin palveluihin oli tuttua ammattilaisille.
Taloudellisista haitoista ja niihin liittyvistä mahdollisista muutoksista kysyttäessä, toistui vastauksissa valitettava ilmiö: velkamäärien koettiin kasvaneen ja ongelmien syventyneen. Monessa vastauksessa ongelmien syvenemisen syyksi mainittiin helppo luotonsaanti ja nettirahapelaamisen lisääntyminen.
Rahan kanssa tehtävä pitkäjänteistä muutostyötä
Useassa ammattilaisen vastauksessa esiin tulivat rahasuhteen hämärtyminen ja rahan hallitsematon käyttö. Nämä vastaukset vahvistivat omalta osaltaan ajatusta, jonka parissa tiimimme on työskennellyt hankkeen alusta saakka: taloudellisista haitoista toipuminen edellyttää poikkeuksellisen usein sitkeää työskentelyä itse rahan ja rahasuhteen kanssa. Mekaanisen pelaamisen loppuminen on usein vain alku työlle ja muutokselle elämässä: rahan kanssa on opittava elämään ja usein vielä tilanteessa, jossa taloudellinen tilanne on lähtökohtaisesti huono tai heikentynyt.
Kyselyn vastauksista oli tulkittavissa myös se, että rahapelaamisen taloudellisia haittoja käsitellään usein velka edellä. Palvelujärjestelmässämme talouteen liittyviä haittoja käsitellään lähinnä ratkaisun näkökulmasta: miten velka ratkaistaan. Velka edellä taloudenhallinnan ongelmia käsiteltäessä hyppäämme usein monta porrasta eteenpäin; suoraan eri ratkaisuvaihtoehtoihin, muun muassa velkajärjestelyn hakemiseen. Väliportaille sijoittuvaa taloudenhallinnan ja rahasuhteen korjaamiseen keskittyvää palvelua ei joko ole, tai se on epäselvää, missä palveluissa työskentelyä olisi tarkoitus tehdä. Tämä on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta kestämätöntä. Veloista eroon pääseminen on harvemmin lopullinen ja tyydyttävä ratkaisu, mikäli työskentely oman taloudenhallinnan kanssa puuttuu.
Palveluissa löydettävä tilaa ja malttia raha-asioiden kanssa työskentelylle
Kyselyyn vastanneet ammattilaiset toivat esille palveluiden epätasalaatuisuuden ja rakenteelliset ongelmat: palveluita on, mutta ne eivät ole selkeästi löydettävissä tai palveluita on hyvin epätasaisesti riippuen alueesta. Vastauksista oli pääteltävissä, että moni asiakas kokee turhautumista itse riippuvuuteen keskittyvissä palveluissa, sillä he ovat lähteneet hakemaan apua velkatilanteen korjaamiseen. On siis äärimmäisen tärkeää tunnistaa yksilöidenkin tarve hypätä suoraan ratkaisuun taloudellisten haittojen kohdalla ja haastaa tämä käsitys. Ratkaisuun ei päästä, tai ratkaisu ei ainakaan pidemmän päälle ole kovinkaan kestävä, mikäli toiminnassa käytetään pelaamisestakin tuttua kaavaa: nopeat liikkeet, nopea ratkaisu. On hyvä muistaa, että rahapelihaittojen kasautuminen on vaatinut toistoa toiston perään. Niiden korjaaminen vaatii vähintään saman verran toistoa oman rahasuhteen korjaamisessa taloudellisen toipumisen käynnistymiseksi.
Rahat pelissä -hankkeen tiimi kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita ammattilaisia. Vastaukset sekä vahvistivat tiimin ajatuksia, että toivat myös uusia näkökulmia. Tärkeintä on tietysti, että saimme kyselyn myötä vahvistuksen sille, että taloudelliseen toipumiseen liittyviä työkaluja ja materiaaleja tarvitaan. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2024!
Aura Pylkkänen, projektipäällikkö, Rahat pelissä -hanke, Takuusäätiö
Jenna Mäkelä, hankesuunnittelija, Rahat pelissä -hanke, Sosped-säätiö
Teresa Tenkanen, hankesuunnittelija, Rahat pelissä -hanke, Takuusäätiö
Rahapelaajien taloudelliset haitat -kysely toteutettiin verkossa 18.9.–8.10.2023. Kyselyssä kartoitettiin ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä rahapelejä pelaavien asiakkaiden taloudellisista haitoista. Kyselyn toteuttivat Takuusäätiön ja Sosped-säätiön Rahat pelissä -hanke (2023–2025). Hanketta rahoittaa STEA.
Kyselystä kertova uutinen on julkaistu aikaisemmin syksyllä sivuillamme. Tutustu kyselyn tuloksista kertovaan koontiin (PDF, 224kt)